Tyttöjen aikaa...

Me päästiin kun päästiinkin vihdoin Lauran kanssa kahdestaan hengailee Kallioon.

Tosin Kallio hengailu jäi vähä puolitiehen kun juututtiin Helsingin keskustaan laulaa karaokea, mut ens kerralla me luvataan olla pelkästään Kalliossa.

Anna K olet tuhma :) <3

Ajettiin siis ke päivällä Helsinkiin ja jätettiin mun auto Siltavuorenrantaan, koska siellä on ilmainen 24H parkkipaikka ja käppäiltiin siitä sitten ensin Kluuviin ja sitten Forumiin ja siitä vielä Kamppiin vähän shoppailee. Eli kumpikin osti vaan oikeesti tarpeelliset, koska ollaan köyhiä :D

Sitten mentiin mun lempparipaikkaan Kampissa eli Sky Expressiin ja otettiin jättipizza litran stobella. Laura tilas itelleen viel karpalon ja siitähän se ajatus sitten lähti. Siis tolle karaokeillalle.

Meidän ruokavalio oli suht terveellinen ja sekös meitä aamulla Kalliossa nauratti. Ensin pizzaa, sitten yöllä mäkistä hampparit ja kävellen Kallioon (et muka olis OK syödä näin :D) ja siitä vielä sitten aamulla pizzat :D

Voi jösses sentään!

Koomailtiin sohvalla koko päivä ja mietittiin kuinka läskejä ja kamalia ollaan. Perus akat!

Noh, tässä me ollaan Lauran kaa juteltu ja mennään lenkille ennen saunavuoroa niin ei oo enää niin paha mieli tälläsestä ruokavaliosta. 

Oikeesti, oli super hauskaa! <3

Pian taas takaisin!

Kalliolle kukkulalle...

...rakennan minä majani.

Oon taas Espoossa, mutta Kallio kutsuu taas pian :)(:

Viimeksi meillä oli niin kivaa, ettei ihan kaikki siitä tykänneetkään. Käytiin kuuntelemassa vähän hyvää musaa Alppipuistossa ja jäätiin sit yöksi Kallioon vähän nauramaan elämälle. Ja munhan nauru on suht kuuluva.

Kalliolla kukkulalla. Panoramaa <3

Jengi koossa.

Kallio Katjassa.

Oon sitä mieltä, että naapurihenki pitää säilyttää hyvänä, enkä mä koskaan huutelis naapureilleni "Fuck you" ikkunasta, mutta kukin tyylillään. Espoossa, en oo koskaan saanut valituksia, paitsi ehkä sellaista naapurihenkistä naljailua. You know! Nuoriahan tässä ollaan.

Mutta...Oon siis todella pahoillani, että meitä nauratti. Ja että musa oli hiljaisella, mutta sekin häiritsi. Mun moka. Mä oon elossa.

Käytiin myös yks päivä Niklaksen kaa autolla 3 tunnin reissu Kalliossa. Hengailtiin, kuunneltiin musaa ja tehtiin ruokaa. Oli kiva kävellä taas uusilla kaduilla. Tää kirkko jaksaa sulattaa mun sydämen ja löysin kun löysinkin, tosin aivan sattumalta kauan huhutun Karhupuiston. Joka on siis super pieni ja söpö kukkineen kaikkineen.

Haluun leikkimään. 

Tätä vois ihastella tunteja.

Niklas fiilistelee.

Friends forever<3

Mikä?! Ihantola :D <3

1.

2.

3. Sinne meni Karhupuisto,

Ootan jo innolla, et pääsen taas kotiin. Aattelin olla ainakin la ja su Kalliossa ja ehkä sitten pian kokonaisen viikon. Mua vieläkin vähän pelottaa uudessa ympäristössä, mutta hei! Elämä on ihan liian lyhyt siihen. Ja katumiseen muutenkin!

Joten Kallio nähdään pian! I am coming home <3

Kotona ja koditon.

Mulla on kaksi kotia.

Tän kesän ajan. Ja mä en osaa päättää kummassa haluan olla. Suht revitty olo tän asian kanssa.
Mutta mä aattelin etten nyt tästä ala stressaamaan ja meen miten mieli tekee.

Nyt kun sain mun auton takaisin on iisimpää mennä vaikka aamuyöllä Kallioon kun iskee ikävä.
Se on hyvä.

Nää kodit on niin erilaisia. Ja koti on mulle tärkein asia maailmassa. Siksi mä en osannutkaan luopua omastani ja heittäytyä kokonaan Kallion vietäväksi. Mua pelotti se, että mä haluaisin takaisin ns. omaan kotiin.

Kalliokin tuntuu omalta, mutta koska tiedän sen olevan väliaikaista en osaa täysin heittäytyä sen vietäväksi. Koska mä oon niin huono päästämään irti kaikesta. Asioista, ihmisistä, tunteistani.

Mä täytin 29 juhannuksena, joten mun synttärit me vietettiin tietenkin Kalliossa. Ajankohta on monelle ongelmallinen, mutta oon super onnellinen et niin moni tuli paikalle. Meillä oli kivaa.

Matka kohti synttäreitä Kalliossa alkaa <3 Laura

Sankari 29v<3 Ja oli muuten hyvää boolia!

Vähän vieraita :P <3

Kalliossa mä haluun kokea vielä katuja, halpoja baareja ja ihmisiä. Vähän aloin saamaan Kallion meiningistä jo kiinni kun hengattiin Hannan kanssa puistossa monta tuntia ja avauduttiin elämästämme tuntemattomille. Tuntui, että mä olin elossa. Ja läsnä.

Hanna<3

Mä oon kiitollinen kaikesta.

Myös siitä, että tunnen näin paljon.