Tän kesän ajan. Ja mä en osaa päättää kummassa haluan olla. Suht revitty olo tän asian kanssa.
Mutta mä aattelin etten nyt tästä ala stressaamaan ja meen miten mieli tekee.
Nyt kun sain mun auton takaisin on iisimpää mennä vaikka aamuyöllä Kallioon kun iskee ikävä.
Se on hyvä.
Nää kodit on niin erilaisia. Ja koti on mulle tärkein asia maailmassa. Siksi mä en osannutkaan luopua omastani ja heittäytyä kokonaan Kallion vietäväksi. Mua pelotti se, että mä haluaisin takaisin ns. omaan kotiin.
Kalliokin tuntuu omalta, mutta koska tiedän sen olevan väliaikaista en osaa täysin heittäytyä sen vietäväksi. Koska mä oon niin huono päästämään irti kaikesta. Asioista, ihmisistä, tunteistani.
Mä täytin 29 juhannuksena, joten mun synttärit me vietettiin tietenkin Kalliossa. Ajankohta on monelle ongelmallinen, mutta oon super onnellinen et niin moni tuli paikalle. Meillä oli kivaa.
 |
| Matka kohti synttäreitä Kalliossa alkaa <3 Laura |
 |
| Sankari 29v<3 Ja oli muuten hyvää boolia! |
 |
| Vähän vieraita :P <3 |
Kalliossa mä haluun kokea vielä katuja, halpoja baareja ja ihmisiä. Vähän aloin saamaan Kallion meiningistä jo kiinni kun hengattiin Hannan kanssa puistossa monta tuntia ja avauduttiin elämästämme tuntemattomille. Tuntui, että mä olin elossa. Ja läsnä.
 |
| Hanna<3 |
Mä oon kiitollinen kaikesta.
Myös siitä, että tunnen näin paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti